Puusauna on näkyvää käytännön taidetta
Suomalaisen luonnon tai virtaavan vesistön lähellä sijaitseva sauna on jo itsessään taidetta. Saunaan voi tuoda vaikkapa vuodenajan mukaan mieleisiään asioita, kuten esineitä, kukkia, tauluja tai mitä vain itselle tärkeää.
Kukkia pukuhuoneen pöydälle
Kukat ovat yksi tapa tuoda tunnelmaa jo itsessään aitoon suomalaiseen puusaunaan.
Estetiikan ei milloinkaan tarvitse hypätä heti vastaan, kun ovi avataan, vaan se voi olla hienovaraisesti aistittavissa kaikkialla yhdessä tilassa. Sauna rauhoittaa ja herkistää aistit tuntemaan, havaitsemaan, tarkkailemaan ja kuulemaan luonnon ääniä. Lintujen laulua, tuulen huminaa tai veden liplatusta. Saunakauha, pefletit, pyyhkeet tai hyllyköt voivat osaltaan lisätä saunan tunnelmaa. Puusauna itsessään on jo mitä parhainta taidetta, eli ekologinen ja luonnonläheinen. Jokainen voi luoda halutessaan puusaunan pukuhuoneeseen upean installaation vaikkapa vuodenaikaan liittyvien kukkien ja kasvien avulla. Aitoihin kukkiin voi yhdistää helmiä, värikästä nauhaa, kuivakukkia, silkkikukkia tai vaikkapa mustikanvarpuja. Luonto tarjoaa virikkeitä myös mahtaviin sisustuksiin tai taideteoksiin.
Tontti pihasaunalle
Pihasaunat ovat nykyään entistä suosituimpia. Pihasaunoja ostetaan tai rakennetaan sekä maalle että kaupunkiin. Pihasaunan hankkijan kannattaa aina etukäteen selvittää oman kunnan rakennusvalvonnasta seuraavat asiat, eli minkälainen pintamateriaali, katto ja väritys saunassa voi olla ja tuleeko pihasaunasta kiinteistön ainoa sauna? Saunan sijoittamiseen omalle tontille tarvitaan aina lupa, sillä rakentamisala on jo pitkään Suomessa määrittänyt omakotitonttiin kuuluvien piharakennusten, kuten saunan sijoittamispaikan. Eräs huomioitava asia on myös polttopuiden sijoitus ja tuonti tontille. Tärkeitä huomioon otettavia asioita ovat myös, että miten lähelle taloa tai naapurin kiinteistöä pihasaunan voi sijoittaa? Asemakaava määrää yleensä kyseiset asiat henkilöille, jotka asuvat asemakaavoitetulla alueella. Asemakaavojen ulkopuoliset alueet ovat asia erikseen, eli maankäyttö- ja rakennusasetus asettaa noin 5 metrin yleissäännön rajaetäisyydestä.